Sisällön tarjoaa Blogger.

















Elämä on kevät. Se kun pääsee vihdoin mökistään ulos ja kestää taas elää täällä kotimaassa johon on kaiket talvet ja epämääräiset kura-ajat viha rakkaussuhde. Elämä on maatila täynnä vanhaa romua joita voi sitten kuljettaa mielin määrin sinne tänne. Ensin pihan toiseen päähän todetakseen että kyllä ne sittenkin sopi paremmin sinne mistä ne alunperin raahasi sinne. Elämä on pienet lapset joiden kanssa voit estoitta leikkiä hulluja leikkejä, saadaanko me olla alasti ne kysyy. Tottakai, siitä vaan...sanoo mummi torkuessaan sohvalla, eiii se huutaa kun kuulee toisella korvalla kahden alastoman neljävuotiaan suunnitelmista mennä suihkuun keskenään...sitten taas leikitään mummi rummuttaa ja kertoo satua keiju pojista jotka tanssivat ja hypähtelevät valtavilla siivillään, mitä hienoimmissa vaatteissaan. Pienet tirskahtelevat tanssahdellen ilkosillaan ja esittelevät näkymättömiä vaatteitaan.

Elämä on rakas ystävä jota et ole nähnyt pariin vuoteen tuon ketaleen muutettua inhimisimmille asuinsijoille toiseen maahan. Se että tapaatte vihdoin ja tuo tullessaan käsittämättömän kimalteen tuliaisiksi ja sinut pompaamaan kattoon.

Elämä on täydellinen illuusio ihmisestä joka luulee elävänsä täydessä tasapainossa itsensä kanssa, kiirehtimättä liikoja, uni jossa sama ihminen puhuu asiakkaan kanssa puhelimessa kuvauskeikasta ja pahoittelee että on liian monta keikkaa ettei ehdi tulla paikalle, herranjumala hän kiljahtaa kesken puhelun asiakkaan korvaan, nähdessään yhtäkkiä vaaleanpunaisen näädän...jota sitten yrittää unessa selittää puhelimeen...seuraavassa hetkessä tuo samainen henkilö samassa unessa ajaa keltaista datsunia ja peruuttaa holtittomasti liian pitkälle, auto uppoaa jonnekkin keula pystyssä,,, ei hätää tuumaa kuski ja painaa ykkösen silmään ja kaasuttaa vimmatusti. Kuin ihmeen kaupalla auto pomppaa takaisin tielle ja kuljettaja myhäilee itsekseen. Niin että mitä ihmettä. Vihjaileeko alitajunta tai universumi jotain? Minusta tuo oli ihan täydellinen uni. Täysin tasapainossa.

Elämä on täynnä vaaleanpunaisia näätiä keltaisten datsunien kuskeille jotka vain nyt sattuvat olemaan keskivertoa enemmän puuhakkaita...ei oo aina helppoa yrittää tehdä ihan kaikkea. Ite.

Ei kommentteja

Hae tästä blogista