Päivä kuvina a'la villa Unelma. Unelmat ovat olleet koko elämäni se alkuvoima joka pitää minut elossa. Unelmat ovat olleet se tahtotila joiden avulla menen vaikka läpi harmaan kiven. Sinne missä se mitä sydän halajaa muuttuu mielikuvasta todeksi. Se että näkee lopputuloksen kun edessä on purkutyömaa ja kasa lahonnutta lautaa vaatii syvää uskoa. Lujaa tekemistä. Jos jotain olen elämässä oppinut on se se etten voi sanoa etten osaa tai jaksa. On opeteltava kaikki se mitä tarvitaan ja jaksettava painaa alusta loppuun. Koska jos en minä tee ei tee kukaan muukaan. Ei ilmesty salaperäistä muukalaista joka toteuttaisi minun visioni ja unelmani. Ei, itse se on otettava vasara sirohkoon käteen ja rakennettava. Tähän ihanaa taloon valmistuu villa Unelman studiotilat joissa toivottavasti toteutetaan monenlaisia unelmia, suuria ja pieniä. Tähän päivään mahtui monenlaista.
Illan päätteksi kun ei enää vasara pysynyt kädessä päätin mennä siivoamaan kanalaa. Häädin koko lauman pihalle ikkunasta...mikä aiheutti siivekkäissä suurta järkytystä. Yksi nuorista kanoista lensi suoraan puuhun jossa roikkui kynsillään kiinni tovin kauhuissaan. Muut seikkailivat siellä täällä, yksi rohkea soturi päätti lähteä seikkailemaan kesäkeittiölle. Jossa sitten päätti tehdä äkkirynnäkön astiahyllyyn,,,selvisimme onneksi vain yhdellä rikkinäisellä lautasella. Sitten kasvatti isä joka muuten kasvatti tämän kanan studiossaan pelasti lapsensa takaisin kanalan turvaan.
ps. raskas työ vaatii raskaat herkut..tein maailman parasta omenakakkua josta ei kuvatodisteita mutta mikä taika onkaan siinä että kesken pölyisen raadannan juo päiväkahvit omenapuun alla. Unelmat ovat tehty toteuttaviksi!
Ei kommentteja